Väestön ikääntyminen merkittävin asumisen tulevaisuuteen vaikuttava ilmiö
Julkaistu: 07.05.2020
Väestön ikääntyminen nousi ilmiöistä merkittävimmäksi, kun Kiinteistöliitto, Vuokranantajat ja Kiinteistöliitto Uusimaa selvittivät jäsentensä näkemyksiä asumisen tulevaisuudesta vuoteen 2040 saakka. Ikääntymistä piti asumisen tulevaisuuden kannalta merkittävimpänä asiana 69 prosenttia kyselyn vastaajista.
Maaliskuussa tehtyyn verkkokyselyyn vastasi runsaat 4400 ihmistä, joista suurin osa toimii taloyhtiön hallituksessa, yksityisenä vuokranantajana tai isännöitsijänä. Runsaat puolet vastaajista on syntynyt 1950-60-luvuilla.
Noin puolet vastaajista luki merkittävimpien ilmiöiden joukkoon kaupungistumisen, eli syrjäseutujen tyhjenemisen ja kaupunkialueiden kasvun sekä asumiskustannusten nousun. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että myös taloyhtiöiden korjauslainojen saatavuus ja ilmastonmuutos kuuluvat merkittävimpien ilmiöiden joukkoon.
”Ikääntymisen nousu kärkipaikoille kaupungistumiskehityksen jatkumisen ja asumiskustannusten nousun kanssa ei yllättänyt, mutta se, että majoituspalveluiden (Airbnb) lisääntyminen ja kansainvälistyminen jäivät niinkin harvoille merkinnöille, oli jossain määrin yllätys. Varsinkin, kun myös nuoremmilla sukupolvilla näkemys oli lähellä samaa”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Nuorimmilla ikäluokilla eli 1990-luvulla syntyneillä kolmen kärkitekijän joukkoon kiilasi ihmisten halu muuttaa kaupunkien keskustoihin. Tämä puolestaan ei ollut keskeistä 1980-luvulla syntyneiden tuloksissa.
”1980-lukulaisilla ilmastonmuutoksen vaikutukset painottuivat muita enemmän tulevien vuosien merkittävimpinä ilmiöinä”, Kero sanoo.
Vanhusten hoivapalveluiden arvioidaan yleistyvän asuintaloissa
Vanhuksille tarjottava hoiva oli kyselyn vastaajien mielestä todennäköisimmin asuintaloissa yleistyvä palvelu. Vastaajat pitivät todennäköisenä myös asuntojen vuokraamisen voimakasta digitalisoitumista sekä asukkaiden käyttämien siivouspalvelujen yleistymistä. Mahdollisena vastaajat näkivät myös uudentyyppisten asumisen muotojen, kuten epätyypillisten vuokrasuhteiden yleistymisen ja yhteiskäyttöautojen lisääntymisen. Vastaajat pitivät mahdollisena myös yhteisten tilojen lisääntymistä ja erilaisten palvelusten vaihtamisen yleistymistä. Myös asuintalojen aulapalvelujen yleistyminen nähtiin mahdollisena, mutta odotukset jälkimmäisen osalta olivat maltillisempia kuin esimerkiksi hoivapalveluiden suhteen.
”Ikäluokkakohtaiset erot vastauksissa olivat varsin pieniä. Ainoastaan arvio digitaalisten palveluiden käytöstä vuokraustoiminnassa poikkesi nuorimmilla ikäluokilla reilusti vanhempien ikäluokkien arviosta. Yleisesti ottaen vastaajat pitävät uusien palveluiden tulemista asuintaloihin hyvin harvoin erittäin todennäköisinä, ja tämä on palveluita kehittävien tärkeää huomata”, Jukka Kero toteaa.
Energiatehokkuutta parannetaan muiden korjausten yhteydessä
Kun vastaajilta tiedusteltiin näkemystä erilaisten ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien toimien yleistymisestä, todennäköisimmäksi arvioitiin energiatehokkuuden parantaminen muun korjausrakentamisen yhteydessä. Vastaajat pitivät todennäköisenä myös sähköautojen latauspisteiden ja maalämmön yleistymistä sekä energiatehokkuuden parantamista asukkaita ohjeistamalla.
Aluekohtaiset erot heijastuvat väestökehityksestä rakentamisen ja asumisen reunaehtoihin
Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan asumisen trendejä oman paikkakuntansa kannalta, vastaukset eriytyivät voimakkaasti pääkaupunkiseudun, muiden suurimpien kaupunkien ja muun Suomen välillä. Pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat pitivät erittäin todennäköisenä, että paikkakunnan asukasmäärä kasvaa ja väestö kansainvälistyy. Erityisesti pääkaupunkiseudun vastaajat luottivat myös kysynnän kasvusta johtuvaan täydennysrakentamisen yleistymiseen ja asuntojen arvonnousuun. Asuinpaikasta riippumatta vastaajat pitivät jokseenkin yhtä todennäköisenä sitä, että asukkaat ikääntyvät ja heille tarjotaan tulevaisuudessa yhä enemmän hoivapalveluja kotiin.
”Väestönkasvun ennusteet poikkeavat tunnetusti kaupungista toiseen. Tällä on suoria seurauksia moniin asumisen ja kiinteistönpidon reunaehtoihin. Nämä lähtökohdat tunnistetaan erittäin hyvin kyselyn vastaajakunnassa. Jossain määrin yllättävää kuitenkin on se, ettei asuintalojen korjaushankkeiden lainansaannin vaikeutumista pidetä kovin todennäköisenä vastaajien paikkakunnilla. Tämäkin tulos on kuitenkin linjassa muiden kyselypohjaisten tietojen kanssa. Jo entuudestaan tiedämme, että suuri valtaosa taloyhtiöistä on kokonaan velattomia tai vain erittäin vähän velkaisia”, pääekonomisti Jukka Kero pohtii.
Asumisen tulevaisuus -kyselyn tavoitteena oli löytää näkemyksiä asumisen tulevaisuuden trendeihin vuoteen 2040 saakka, vastaajien oman toimintaympäristönsä näkökulmasta. Kysely kohdistettiin Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajien jäsenille. Vastaajien kokonaismäärä oli 4408 henkilöä, ja vastaajat olivat taloyhtiöiden hallituksen jäseniä, yksityisiä vuokranantajia, isännöitsijöitä sekä osakkaita, vuokralaisia ja esimerkiksi toiminnantarkastajia kaikkialla Suomessa. Vastaukset annettiin nettilomakkeella 2. – 15.3.2020.
Lisätiedot medialle:
Jukka Kero, pääekonomisti
Kiinteistöliitto
puh: 050 5480231