Hallituksen esitys asuntokauppalaista parantaisi uudiskohteissa asunnonostajan ja taloyhtiön asemaa
Julkaistu: 24.09.2026
Hallituksen esitys uudeksi asuntokauppalaiksi lisää rakentamisen kustannuksia ja nostaa uusien asuntojen hintoja sekä sitä kautta asumiskustannuksia. Kiinteistöliiton mielestä muutokset kuitenkin parantavat uudiskohteissa asunnonostajien ja taloyhtiön asemaa, ja voivat parantaa myös rakentamisen laatua.
Hallituksen 24.9.2026 antama esitys uudeksi asuntokauppalaiksi tekisi uudiskohteisiin valittavasta rakennustyön tarkkailijasta vastaisuudessa pakollisen. Perustajaosakkaan eli rakennuttajan olisi huolehdittava siitä, että taloyhtiölle on viimeistään asuntojen myynnin alkaessa nimetty rakennustyön tarkkailija. Tarkkailijan tehtävänä olisi osakkeenostajien edun mukaisesti seurata, että rakennus valmistuu sopimuksen mukaisesti, ja että erääntyvät kauppahinnat eivät ole olennaisesti suurempia kuin myyjälle aiheutuneet kulut. Rakentamisvaiheen jälkeen tarkkailijan tehtävänä on avustaa taloyhtiötä uudiskohteen vuositarkastuksessa ja jälkitarkastuksessa.
”Pidämme välttämättömänä, että rakennustyön tarkkailijalle säädetään riippumattomuusvaatimukset, koska rakennuttaja valitsee rakennustyön tarkkailijan”, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi juristi Jaakko Lindfors.
Uudiskohteen vuositarkastukseen ja jälkitarkastukseen tarkennuksia
Hallitus esittää asuntokauppalakiin myös uudiskohteen vuosi- ja jälkitarkastuksiin liittyviä tarkennuksia. Vastaisuudessa vuositarkastus olisi järjestettävä 10–15 kuukauden kuluessa siitä, kun rakennusvalvonta on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi.
Myyjän olisi jatkossa järjestettävä erikseen vuositarkastuskokous, jossa myyjä esittää saamiinsa virheilmoituksiin perustuvan virheluettelon, arvion tarvittavista korjauksista ja korjausten aikataulusta.
Uutena asiana lakiin tulisivat säännökset jälkitarkastuksesta. Jälkitarkastuskokous olisi vastaisuudessa järjestettävä 6–12 kuukauden kuluessa vuositarkastuksesta.
”Ehdotetut muutokset tarkentaisivat vuositarkastusprosessia ja jälkitarkastusta. Muutokset saattavat kannustaa myyjää korjaamaan havaitut virheet aiempaa suunnitelmallisemmin ja nopeammin”, Jaakko Lindfors toteaa.
Asunnonostaja tai taloyhtiö on tähän saakka joutunut maksamaan jokaisen rakennusvirheen korjauskustannuksista omavastuuosuuden. Hallitus esittää nyt lakiin muutosta, jonka myötä kohteessa havaittuja virheitä käsiteltäisiin kokonaisuutena, ja niistä aiheutuvat kustannukset katettaisiin vakuudesta omavastuun ylittävältä osalta.
Muutos parantaisi ostajien ja taloyhtiöiden asemaa huomattavasti nykytilanteesta, jossa yksittäisten rakennusvirheiden korjauskustannukset ovat helposti jääneet alle omavastuun ja siten taloyhtiöiden itsensä kustannettavaksi.
Myyjän vastuuaika päättyisi kymmenessä vuodessa
Lakiesitys päättäisi myyjän vastuun kymmeneen vuoteen. Rakennusaikana myydyissä kohteissa ostaja menettäisi oikeutensa vedota virheeseen, kun kymmenen vuotta on kulunut ns. hallinnonluovutuskokouksesta. Muissa tapauksissa ostaja menettää oikeutensa vedota virheeseen kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennukset käyttöön otettavaksi.
”Myyjän vastuuajan päättyminen on tärkeää määritellä laissa, sillä nykyisin on epäselvyyttä kymmenvuotisvastuun alkuhetkestä. Epäselvästä tilanteesta aiheutuu riitatilanteessa ylimääräisiä kuluriskejä kaikille osapuolille”, Jaakko Lindfors sanoo.
Lisätiedot medialle:
Jaakko Lindfors, vanhempi juristi
puh. 09 1667 6361
Kiinteistöliitto