Korkojen nousu ja huono talouskehitys jarruttavat korjausrakentamisen kasvua
Julkaistu: 02.11.2023
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana. Kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat kuitenkin taloyhtiöiden hankkeiden toteuttamista. Korjausrakentamisessa ei näyttäisi tulevan kasvua vuodelle 2023. Näkymät vuodelle 2024 ovat samankaltaiset. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista.
Hieman runsaalla puolella barometriin vastanneista on ollut tänä vuonna taloyhtiössään korjaushankkeen jokin vaihe, ja joka kolmannella on ollut tai on parhaillaan menossa korjaushankkeen toteutusvaihe. Suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevien osuus näyttää kuitenkin olevan kahta edellisvuotta pienempi, mikä ei ennakoi kovin vahvaa tulevaa vuotta korjaustoiminnassa.
Korjaustoiminnassa vilkasta vuonna 2023 – kasvu lujassa vuodelle 2024
Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjaukset jäävät tänä vuonna jonkin verran jälkeen edellisvuodesta, mutta syksyn barometrin tuloksien perusteella korjaushankkeita on toteutunut enemmän kuin keväällä ennakoitiin. Barometrissa laskettava vastausvuoden Ilmapuntarin saldolukema nousi vuodesta 2022. Lukema oli kuitenkin edelleen lievästi negatiivinen myös pääkaupunkiseudulla.
Koko Suomessa 27 prosenttia vastaajista raportoi, että heidän taloyhtiönsä korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. 32 prosenttia ilmoitti, että korjaaminen supistuu heidän yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Vuodelle 2024 vastaajista 27 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, mutta supistumista odottavia oli aavistuksen enemmän (29 prosenttia). Korjaaminen tulee olemaan näillä näkymin aktiivista, mutta kasvua ei barometrin perusteella ei voi ennakoida. Korjauksia on kuitenkin myös siirretty kuluvalta ja edellisvuodelta eteenpäin, mikä tarkoittaa sitä, että teknistä korjaustarvetta on paljon lähivuosille. Aluevertailussa pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen tulevan vuoden Ilmapuntarin saldoluku oli korkein ja plussan puolella.
Korjausmarkkinan poikkeusvuosien vaikutukset hiipuneet
Ajankohtainen taloustilanne varjostaa edelleen korjausrakentamisen näkymiä, mutta talouskehityksen heikentävästä vaikutuksesta raportoi aiempaa harvempi vastaaja. Nyt barometrin vastaajissa 31 prosenttia ilmoitti talouden heikentävästä vaikutuksesta, kun lukema oli keväällä 35 ja viime syksynä 39 prosenttia. Edelleen suuri enemmistö, 66 prosenttia vastaajista, ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiönsä korjausrakentamisen näkymiin eli hankkeet toteutunevat talouden yleisestä kehityksestä riippumatta.
”Barometrin tuloksista ja vastauksista käy ilmi se, että koronapandemian ja keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulleet kustannus- ja muut markkinavaikutukset ovat vaimentuneet, ja rakentamisen markkinat ovat hakeutuneet uuteen tasapainotilaan, josta myös korjausrakentamisen uusi kasvu voi käynnistyä. Edelleenkin korjausten tiellä on jarruja, mistä esimerkkeinä on syytä mainita korkotason nousu ja Suomen talouden viimeaikainen huono kehitys”, kiteyttää Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Putkistoremonteissa vilkasta tällä hetkellä
Syksyn barometrissa vastaajat ilmoittivat kevättä enemmän korjauksia yhtiöissään. Kerrostaloissa nousivat kärkeen putkistohankkeet, joita ilmoitti hieman runsaat kymmenen prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat ulkovaipan hankkeet, latausinfran rakentaminen ja lämmitysjärjestelmää koskevat hankkeet. Kaikissa näissä oli 7–8 prosentin verran vastaajia.
Rivitaloissa painottuvat tänä vuonna edelleen eniten piharakenteiden, rakennusten ulkokuoren ja latausinfran hankkeet.
Taloyhtiöt ovat barometrin tulosten perusteella saaneet tarjouksia hieman aiempaa paremmin. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeiden ja paikallisen markkinatilanteen mukaisesti.
”Barometrin perusteella on viitteitä siitä, että taloyhtiöiden korjaushankkeisiin on tällä hetkellä saatavissa viime vuosia paremmin tarjouksia, mikä on erittäin hyvä asia laadukkaiden ja kustannustehokkaiden korjausten toteutumisen kannalta”, arvioi näkymiä Jukka Kero.
Putkistot ja ulkovaipan korjaukset pysyvät yleisinä myös 2024–2028
Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke, 36 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan kaikki korjaukset ja putkistojen korjaukset, joita merkitsi 15–20 prosenttia kerrostalovastaajista. Aurinkosähköhankkeiden määrä on viime barometreja maltillisempi, seitsemän prosenttia kaikista kerrostalovastaajista.
Rivitaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat kärjessä 36 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti runsaat 20 prosenttia vastaajista. Rivitaloyhtiöiden putkistokorjausten osuudet nousivat nyt 20 prosenttiin. Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset olivat seuraavaksi yleisimpiä hankkeita vuosien 2024–2028 aikaikkunassa. Rivitaloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmiä merkitsi nyt alle viisi prosenttia vastaajista.
Lainatarjouksia saatu viime vuotta enemmän
Taloyhtiöt ovat saaneet korjauslainoja pankeista tulosten perusteella viime kevättä ja syksyä paremmin. Korkeintaan yhden laintarjouksen saaneiden osuus oli nyt 35 prosenttia, kun vuosi sitten syksyllä lukema oli 44 prosenttia. Vastaajista vain noin prosentti ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
Lainarahoituksen saamisen arvioidaan kuitenkin edelleen jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista, 75 prosenttia, arvioi silti lainansaannin pysyneen ennallaan. Vastaajista 62 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja. Parantuvia lainaehtoja odottaa kolme prosenttia vastaajista.
Kiinteistöliiton elokuussa toteuttaman Talous- ja rahoituskyselyn isännöitsijöille kohdistetun osuuden tuloksista havaitaan, että lainansaannissa on ollut eniten vaikeuksia ltä-Suomessa ja kasvavien kaupunkien ulkopuolella sijaitsevissa taloyhtiöissä sekä ylipäätään pienillä taloyhtiöillä. Tällaisissa tapauksissa korjaushankkeita on myös jätetty tekemättä. Osa taloyhtiöistä on ryhtynyt varautumaan hankkeisiin etukäteen. Osalle laina on myönnetty, kun taloyhtiö on pankin vaatimuksesta kerännyt ensin omarahoitusosuutta.
Putkistoremonttien kokonaiskustannukset nousseet edelleen pääkaupunkiseudulla
Korjausrakentamisbarometrin vastaajien hankkeissa viemäreiden ns. perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut noin 900 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat mediaaniltaan 990 euroa, ja pk-seudun ulkopuolella 780 euroa. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen kustannus nousi kahden vuoden takaiseen verrattuna noin 70 euroa, mutta muualla Suomessa nousua ei barometrin vastausten perusteella ollut.
Pelkkään sisäpuolisten korjausmenetelmien avulla tehtyjen putkistokorjaushankkeiden mediaanikustannus oli tässä barometrissa runsaat 170 euroa huoneistoneliöltä. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen mediaanikustannus oli noin 180 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema barometrissa oli 150 euroa.
Korjausrakentamisbarometri, syksy 2023
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, syksy 2023
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2023 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3867 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää!
Vastaajista 3637 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 230 oto-isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kysely toteutettiin nettikyselynä 27.9. – 12.10.2023. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.