Indeksitalo 2018 -selvitys: Sähkö ja vesi nostivat eniten kunnallisia kiinteistökustannuksia Kaakkois-Suomen alueella
Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran.
Edullisimmat kuntakohtaiset kiinteistömaksut ovat viimevuotiseen tapaan Kokkolassa, Raahessa ja Oulussa. Korkeimmat taas Vihdissä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä.
Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat tänäkin vuonna huomattavia. Enimmillään kustannukset nousivat runsaat neljä ja enimmillään laskivat runsaan prosentin vuodesta 2017. Kaikissa tarkastellui
ssa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,65 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa (2,62 vuonna 2017). Tämä tekee 70-neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2.226 euroa vuodessa. Lappeenrannassa huoneistolle vastaava kustannus on 2.545euroa, Haminassa2.444 euroa, Kotkassa 2.192 euroa, Imatralla ja Kouvolassa 2.142 euroa.
Sähkön siirron perus- ja käyttömaksujen korotukset kiinteistösähkön kustannusnousun taustalla Kaakkois-Suomessa
Veden lisäksi kustannukset nousevat tänä vuonna eniten kiinteistösähkössä, joka kallistui keskimäärin 4,5 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Sähkön siirtomaksut nousivat keskimäärin 6,7 prosenttia, ja sähkön myyntihinta 4,7 prosenttia. Sähkövero pysyi ennallaan. Sähkökustannuksissa kehitys oli valtaosaltaan kasvavaa, sillä ainoastaan yhdeksässä kaupungissa hinta pysyi paikallaan tai jopa laski edellisvuodesta.
Kotkassa ja Lappeenrannassa kiinteistösähkön kustannus kasvoi 4,3 prosenttia. Taustalla on verkkoyhtiöiden siirtohintoihin (perusmaksu + käyttömaksu) tehdyt korotukset. Nousua oli myös Imatralla 3,1 prosenttia. Haminassa sähkön hinta säilyi muuttumattomana edellisvuoden tasolla. Kouvolassa sähkön kokonaishinta jopa laski (-3%), vaikka siirtohinnat nousivat myös Kouvolassa. Kouvolassa siirtohinnan nousua kompensoi edullinen sähköenergian hinta.
Erityisesti sulakekoon mukaan määräytyviin perusmaksuihin kohdistuvat korotukset eivät kannusta sähkönkuluttajia vähentämään kulutustaan, koska mahdollisuus vaikuttaa omaan siirtomaksuun vähenee.
Eniten sähkökustannus nousi Iisalmessa ja Varkaudessa, joissa molemmissa vertailukustannus nousi 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Pirkanmaan pienemmissä kaupungeissa ja Hämeenlinnassa sähkökustannukset nousivat 11 prosenttia.
Kaukolämpö kallistui Lappeenrannassa
Kaikkein isoin Indeksitalo-kustannus, kaukolämpö, nousi erittäin merkittävästi pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ja eräissä muissa sisämaan kaupungeissa. Kaikkein eniten oli kuitenkin kaupunkeja, joissa kaukolämmön hinta pysyi ennallaan. Imatralla, Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa kaukolämmön kustannus pysyi ennallaan. Lappeenrannassa kaukolämmön kallistui 1,3 prosenttia.
Keskimääräisesti kaukolämmön hinta nousi prosentin edellisvuodesta. Indeksitalon kaukolämpökulu on tänä vuonna 1,24 e/m2/kk (1,23 vuonna 2017). Kaukolämpö on vertailussa kalleinta Vihdissä (1,67 euroa per huoneistoneliö kuukaudessa), Hämeenlinnassa (1,44) ja Haminassa (1,41). Lappeenrannassa kaukolämmön kustannus oli keskitason yläpuolella (1,37). Kotkassa (1,26), Imatralla (1,19) ja Kouvolassa (1,14) päästiin keskitason alapuolelle. Korotuspaineita on ollut erityisesti niillä yhtiöillä, joilla fossiilisten polttoaineiden osuus on suuri.
Halvinta kaukolämpö on vertailukaupungeissa Oulussa (0,93), Kokkolassa (0,95) ja Torniossa (0,98). Myös Vaasassa ja Seinäjoella ollaan yhden euron pinnassa vertailussa.
Hulevesimaksuja yhä useammassa kaupungissa
Vesikustannukset nousivat indeksitalotutkimuksen vertailukaupungeissa keskimäärin prosentin 1,2 prosenttia. Eniten nousi vesikustannus Lappeenrannassa, 5,9 prosenttia. Nokialla, Imatralla, Iisalmessa ja Porvoossa muutos oli noin viisi prosenttia. Hulevesimaksuja on tullut kuluvana vuonna useaan kaupunkiin uutena osana vesikustannuksia. Tätä kompensoitiin osittain muita vesimaksuja laskemalla.
Lappeenrannassa vesikustannukset (sisältäen käyttöveden, jäteveden, perusmaksun, sekä mahdollisen hulevesimaksun) nousivat edellisvuodesta 5,9 prosenttia; jäteveden hinta nousi 10 prosenttia ja kiinteistön vesimittarikoon perusteella laskutettava perusmaksu 5 prosenttia. Lappeenrannassa ei peritä hulevesimaksua. Imatralla vesikustannus nousi 5,1 prosenttia; perusmaksu säilyi ennallaan, käyttöveden ja jäteveden maksut nousivat. Hulevesimaksu ei ole Imatralla käytössä. Haminassa veden hinta nousi 2,7 prosenttia; kustannukset nousivat käyttöön otetun hulevesimaksun sekä perusmaksun osalta ja laskivat jäteveden ja käyttöveden osalta. Kouvolassa vesikustannukset kasvoivat prosentin verran; edellisvuoteen verrattuna hintaa nosti perusmaksujen korotus. Kouvolassa ei vielä ole käytössä hulevesimaksua. Kotkassa jäteveden ja raakaveden hinta säilyi ennallaan mutta perusmaksun korotus ja käyttöön otettu hulevesimaksu nostivat vesikustannusta 0,5 prosenttia.
Kiinteistövero pysyi ennallaan Kaakkois-Suomen vertailukunnissa
Kiinteistöveron muutokset ovat poikkeuksellisen vähäisiä vuonna 2018, kun kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostosta luovuttiin. Vertailukaupungeista ainoastaan Lahdessa ja Lohjalla veroprosentteja korotettiin merkittävästi. Kaakkois-Suomen vertailukunnissa vero pysyi käytännössä ennallaan.
Savonlinnassa ja Vihdissä sen sijaan kiinteistöveroprosentteja laskettiin. Savonlinnassa sekä yleistä että vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. ”Kiinteistöveron yllä on tällä hetkellä runsaasti kysymysmerkkejä johtuen käynnissä olevasta kiinteistöveron uudistushankkeesta” kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Jätehuoltokustannukset ennallaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa nousua
Jätehuollon kustannukset säilyivät Etelä-Karjalassa edellisvuoden tasolla, 0,16 euroa/huoneistoneliö per kuukausi. Kotkassa jätehuoltokustannus (0,15 €/hm2/kk) kasvoi 4,2 prosenttia ja Kouvolassa (0,16 €/hm2/kk) 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Kotkassa ja Kouvolassa on kunnallinen jätteenkeräys ja sen hoitaa Kymenlaakson Jäte Oy. Kymenlaaksossa taksojen ero löytyy ainakin tavassa kerätä jätelain mukaista perusmaksua/ekomaksua asunnoilta; Kotkassa maksu kerätään osana astian tyhjennysmaksua, Kouvolassa kiinteistöiltä peritään ekomaksu asuinhuoneistojen lukumäärän mukaan. Kumpikin toimii, mutta osana astian tyhjennysmaksua kiinteistön on mahdollisuus vaikuttaa jätemaksun suuruuteen mm. kierrätystä tehostamalla. Haminassa jätehuollon kustannukset nousivat edellisvuodesta 16 prosenttia (0,28 €/hm2/kk). Kustannusten nousua selittää tänä vuonna käyttöön otettu ekomaksu.
Kustannukset nousivat kymmenessä kaupungissa yli kaksi prosenttia, ja laskivat seitsemässä kaupungissa
Kaupunkien väliset kehityserot ovat merkittäviä. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset hivenen laskivat, mutta valtaosaltaan kustannukset nousivat maltillisesti. Sen sijaan kymmenessä kaupungissa nousua oli runsaat kaksi prosenttia, mikä on varsin paljon verrattuna talouden muihin hinta- ja kustannusmuutoksiin.
Kustannukset nousivat Indeksitalo-vertailuaineiston mukaan eniten Lempäälässä 4,6, Nokialla 3,5 sekä Helsingissä ja Kangasalla molemmissa 3,2 prosenttia. Kaikissa näissä kaupungeissa kaukolämpö ja sähkö kallistuivat edellisvuodesta. Lappeenrannassa kuntakohtaiset maksut nousivat 2,4 prosenttia edellä mainituista syistä. Haminassa kustannukset nousivat 2,0 prosenttia, Imatralla 1,7 prosenttia Kotkassa 0,7 prosenttia jaKouvolassa 0,2 prosenttia. Helsingin kuntakohtaiset maksut nousivat jo toista vuotta peräkkäin vertailun nopeimpia vauhteja.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat Vihdissä ja Nurmijärvellä vähintään prosentin, ja Kemissä, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassakin runsaat puoli prosenttia. Vihdissä kustannusten lasku aiheutui rakennuksen kiinteistöveroprosentin laskusta, Nurmijärvellä sähkö- ja jätekustannusten vertailukustannusten laskusta.
Indeksitalo 2018 taulukot ja graafiset esitykset
Toiminnanjohtajan kommentti: Indeksitalotutkimuksen tulosten valossa kiinteiden maksujen osuus lähes kaikkien edellä mainittujen kuluerien osalta on kasvamassa. Se tarkoittaa sitä, että kiinteistön mahdollisuus vaikuttaa omilla toimillaan syntyviin kustannuksiin vähenee. Mikäli haluamme parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, edistää tehokasta jätteiden lajittelua ja kiertotaloutta, tulee kiinteiden maksujen osuuden suhteen noudattaa äärimmäisen tarkkaa harkintaa. On selvää, että kaukolämpö-, vesi- ja viemäriputkissa sekä sähköverkoissa olevasta, pääosin suoraan kuntalaisten omistamasta infrastruktuurista tulee pitää suunnitelmallisesti huolta. Lämmön, veden ja sähkönjakelun sekä toimivan jätehuollon osalta olemme asukkaina tottuneet häiriöttömään ja varmaan toimitukseen. Näin tulee olla jatkossakin ja on ymmärrettävä että se maksaa. Muilta osin kulutukseen perustuva hinnoittelu on oikeudenmukainen ja kiinteistöjen kehittämiseen motivoiva kannustin.
Lisätiedot: Sami Tammisto, p. 040 729 3493 sami.tammisto@kiinteistoliitto.fi